Ystävällisyyden muistaminen

Mari pienena

Tämä kuva kulkee aina mukanani. Se on lompakossani. Kuvan tyttö pelkää opettajaansa joka lyö karttakepillä poikia sormille. Tytöllä on myös hörökorvat, jotka lääkäri kehotti leikkaamaan jottei joku joskus jossain kiusaisi.  Iltaisin tyttö halaa nalleansa kun kuolema mietityttää. Kuvassa oleva tyttö olen minä. Hän – kuten muutkin ihmiset – ansaitsee rakastavaa ystävällisyyttä.

Kohdellaksemme itseämme hyvin, on tärkeä ymmärtää ja uskoa, että olemme rakastamisen ja huolenpidon arvoisia. Joskus muistus tai mielikuva siitä, että olemme olleet lapsia voi auttaa.

Ymmärtämisen lisäksi on tärkeä MUISTAA rakastaa ja antaa tämän ohjata toimintaa. Siksi kuva kulkee mukanani, jotta muistaisin pitää huolta sisäisestä lapsestani. En halua hylätä häntä. Muistutuksena voi toimia kuva, mutta yhtä hyvin huoneentaulu, koru, soittoääni puhelimessa tai vaikkapa ranneke.

Mitä enemmän olemme läsnä omassa elämässämme (mindful), sitä todennäköisemmin muistamme myös olla ystävä itsellemme. Metta-meditaatio on vanha ja kaunis keino harjoittaa sekä läsnäoloa että myötätuntoista asennetta itseä ja muita kohtaan. Se on tapa opetella yhä useammin muistamaan.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s