Itsetunnon missiosta itsemyötätunnon taitoihin

girl-625905_1280

Jokainen meistä haluaa kokea itsensä arvokkaaksi. Myös keskinäinen vertailu on meissä syvässä. Tässä kilpailuhenkisessä ajassa nämä kaksi asiaa liitetään jatkuvasti toisiinsa siten, että itsearvostuksen perusta suorastaan lepää vertailussa. On syytä olla vähintään yhtä hyvä kuin muut, mielellään vähän parempi. Mutta vaikka kuinka ponnistelee, aina löytyy joku joka on pidempi, varakkaampi, hoikempi, lihaksikkaampi, taitaa useamman kielen tai suuremman määrän vitsejä, on suositumpi jne. Moni on hyvinkin menestynyt, mutta tuntee silti itsensä riittämättömiksi.

Riittämättömyyden kokemukset näkyvät usein hyvin varhain. Jo alakouluikäiset lapset saattavat kritisoida painoaan tai ulkonäköään, vertailla todistuksiaan tuntien huonommuutta tai paremmuutta, mitätöidä kavereitaan vaatetuksen perusteella, lakata liikkumasta koska on `huono´.

Riittämättömyyden tunteisiin on jo pitkään haettu vastauksia itsetuntoa kohottamalla. Aihepiirin kirjat käyvät kaupaksi ja on kehitetty suuri määrä erilaisia tekniikoita ja ohjelmia itsetunnon kasvattamiseen. Miksi? Koska kokemus siitä, että kelpaan todella on tärkeää! Vuosien mittaan kertyneen tutkimustiedon valossa itsetunnon kohottamisen missioissa on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Se millä keinoin siihen pyritään on erittäin merkityksellistä. Psykologiassa puhutaan itsensä kohottamisen vääristymästä: taipumuksesta korostaa itseämme ja vähätellä muita jotta tuntisimme itsemme ylempiarvoisiksi toisiin verrattuna.  Tutkimukset osoittavat, että monet hakevat parempaa itsetuntoa juuri tätä reittiä. Itsensä tunteminen hyväksi rakentuukin tällöin muiden väheksynnälle, itsekeskeisyydelle ja jopa narsistiselle käyttäytymiselle sekä taipumukselle sivuuttaa tai piilottaa epämiellyttäviä asioita itseen tai omaan toimintaan liittyen. Koulu- ja työpaikkakiusaajat toimivat usein juuri näin. Heidän itsetuntonsa on kyllä hyvä, mutta se kuinka se syntyy ja kuinka sitä ylläpidetään on ongelmallista. Se tuotetaan polkemalla muita. Itsetunnolla on tutkimuksissa havaittu myös yhteyksiä aggressioon, vihamielisyyteen ja ennakkoluuloisuuteen. Näillä havainnoilla on laajoja yhteiskunnallisia merkityksiä, puhutaanpa sitten koulukiusaamisesta tai rasismista, taloudellisesta eriarvoisuudesta tai työelämän haasteista.

Kun näyttää siltä, että hyvään itsetuntoon pyrkiminen perustuu usein vertailuun ja tuo tullessaan haitallisiakin vaikutuksia, herää kysymys miten auttaa lapsiamme, nuoriamme, asiakkaitamme, läheisiämme, itseämme kokemaan terveellä tavalla kelpaavuuden tunnetta. Kyky itsemyötätuntoon tarjoaa polkuja tähän.  Itsemyötätunto perustuu jaettuun ihmisyyteen, yleiseen ihmisarvoon -ei vertailuun. Sekä hyvällä itsetunnolla että itsemyötätunnolla on tutkitusti yhteyksiä vähäisempään ahdistuneisuuteen ja masennukseen, myönteisiin tunteisiin ja onnellisuuteen. Itsemyötätunto, toisin kuin itsetunto, on kuitenkin turvana ja tukena myös silloin kun epäonnistumme tai asiat menevät pieleen. Siinä kohdassa missä itsetunto hylkää meidät, itsemyötätunto kantaa. Eräässä tutkimuksessa ihmisiä pyydettiin kuvittelemaan itsensä nolossa tilanteessa (esim. että unohtaa vuorosanansa näytellessä). Itsemyötätuntoiset henkilöt kokivat vähemmän häväistyksi tulemista tai olevansa epäpäteviä ja ottivat asian vähemmän henkilökohtaisesti. Korkea itsetunto sen sijaan ei vähentänyt itsekriittisyyttä. ”Olen onneton luuseri” –tyyppisiä ajatuksia oli yhtä paljon heillä joilla itsetunto oli hyvä kuin matala.

On täysin mahdollista kokea kelpaavuutta ja riittävyyttä vertailematta ja polkematta muita. Kilpailua korostavassa yhteiskunnassamme vertailusta hellittäminen on radikaalia. Hellittäminen ja itsemyötätunnon vahvistaminen mahdollistavat kuitenkin itsensä ja muiden kohtaamisen arvostavassa ja kunnioittavassa hengessä. Tätä tarvitsemme.

Lisätietoa ja tutkimuksia itsetunnosta ja itsemyötätunnosta löydät täältä.

Itsemyötätunnon taitojen opettelun voit aloittaa esimerkiksi tällä harjoitteella:

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s