ihmisarvo
ITSEMYÖTÄTUNTO on taito

Me ihmiset tunnemme luonnostaan myötätuntoa nähdessämme, että rakas ystävä kärsii. Osaamme tukea ja lohduttaa, auttaa eteenpäin. Itseämme sen sijaan saatamme vaikeinakin hetkinä kohdella ankarasti. Soimaamme, arvostelemme, piiskaamme.

Itsekriittisyyttä pidetään toisinaan jopa polkuna menestykseen, myötätuntoa itseä kohtaan pahimmillaan itsekkäänä, ylimielisenä tai pehmoiluna. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa muuta. Itsekriittisyyden on huomattu mm. lisäävän ahdistusta sekä masennusta ja pidentävän stressireaktioista palautumista.  Ystävällisyys ja hyväksyntä itseä kohtaan sen sijaan lisäävät tutkimusten mukaan onnellisuutta ja hyvinvointia. Itsemyötätuntotaidot auttavat meitä katkaisemaan stressin kierteen, vähentämään perfektionismia, epäonnistumisen pelkoa ja kehohäpeää. Itsemyötätunnon taidoilla voimme pitää parempaa huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua.

Itsemyötätunto on taito jonka lähes jokainen voi oppia. Tämä kyky auttaa meitä huomaamaan milloin stressaamme ja kärsimme, ja kohtaamaan sen mitä elämä eteemme tuo ystävällisemmin ja lempeämmin. Itsemyötätuntotaitoja voi opetella ja vahvistaa monenlaisin harjoittein.

Yhdysvaltalaiset itsemyötätunnon asiantuntijat Kristin Neff ja Christopher Germer ovat kehittäneet 8-viikkoisen Mindful Self-Compassion ohjelman (MSC) jonka tarkoituksena on kehittää itsemyötätuntoa mindfulness-pohjaisten harjoitteiden avulla. MSC-ohjelmaa opetetaan ja tutkitaan ympäri maailmaa. Tältä sivustolta löydät tietoa MSC-ohjelmasta, itsemyötätunnosta sekä monia ohjelmaan kuuluvia meditaatio– ja muita harjoitteita. Koulutetut MSC- opettajat löytyvät täältä.

Itsemyötätunnon kolme osatekijää

Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osatekijästä:

1. Ystävällisyys itseä kohtaan

Itsemyötätunto tarkoittaa itsemme kohtelemista ystävällisyydellä ja lämmöllä silloin kun kärsimme. Itsemyötätuntoinen ihminen, sen sijaan että välttelisi kipua tai antautuisi sisäiselle kriitikolleen,  tunnistaa ihmisenä olemiseen sisältyvän vääjäämättömän epätäydellisyyden, epäonnistumisen ja vaikeuden. Todellisuuden hyväksyminen lempeydellä ja ystävällisyydellä tuo emotionaalista tasapainoa.

2. Jaettu ihmisyys

Ihmisenä oleminen tarkoittaa haavoittuvuutta, epätäydellisyyttä, kuolevaisuutta. Kun meillä on vaikeaa, tunnemme kuitenkin helposti erillisyyttä, koemme olevamme ainoita jotka tekevät virheitä, tulevat hylätyksi tai kokevat menetyksiä. Sen huomaaminen, että en ole ainoa joka kärsii, on tärkeää. Juuri kärsimyksen kokemukset ovat osa yhteistä ihmisyyttämme.

3. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo

Mindfulness tarkoittaa sitä, että olemme tietoisia siitä mitä koemme silloin kun sen koemme. Olemme hyväksyvästi kokemuksessamme. Itsemyötätuntoisella ihmisellä suhde kielteisiin tunteisiin on tasapainoinen. Hän ei välttele tunteitaan, mutta myöskään liioittele niitä. Halu ja kyky havainnoida omia ajatuksiaan ja tunteitaan avoimella uteliaisuudella mahdollistaa niiden kanssa työskentelyn. Mindfulness yhdessä jaetun ihmisyyden kanssa tuo myös laajempaa näkökulmaa omiin kokemuksiimme. Sallii meidän olla vaikeiden tunteidemme ja ajatustemme kanssa sellaisina kuin ne ovat.

 

Mitä itsemyötätunto ei ole?

Itsesääliä

Itsemyötätunto mahdollistaa oman tilanteensa realistisen näkemisen ja kärsimyksensä kohtaamisen. Tämä poikkeaa huomattavasti itsesäälistä, jossa ihminen on uppoutunut ongelmaansa niin, että menettää laajemman näkökulman asioihin. Itsesäälissä on helppo unohtaa jaettu ihmisyytemme, että muillakin on samankaltaisia ongelmia. Tällöin ihminen tuntee helposti yksinäisyyttä ja erillisyyttä. Lisäksi hän saattaa kietoutua tunteiden aallokkoon, kenties suurennella kaikkea – ja kärsimys lisääntyy.  Myötätuntoisen näkökulman ottaminen itseensä sen sijaan rakentaa psyykkistä tilaa jotta voimme kohdata sen mikä on. Kun emme hylkää itseämme, vaan pidämme ystävällisesti huolta, meille jää huomattavan paljon enemmän voimavaroja selviytyä eteenpäin.

Itsehemmottelua

Itsekriittisyyttä käytetään toisinaan motivoijana, keinona pitää itseä kurissa. Taustalla voi olla uskomus, että lempeys itseä kohtaan johtaa aikaansaamattomuuteen tai siihen, että langat karkaavat käsistä ja sorrumme mihin vain, esimerkiksi syömään kilokaupalla suklaata ja pelaamaan netissä koko vuorokauden. Itsemyötätunto ei tarkoita kaikille mieliteoilleen periksi antamista ja lyhyen tähtäimen onnen hakemista. Itsemyötätunnossa on kyse pidemmän aikavälin onnellisuudesta.  Tämän kaltaiseen onnellisuuteen sisältyy monesti myös epämukavuutta, mm. kieltäytymistä kilosta suklaata, tupakasta tai ympärivuorokautisesta sosiaalisen median käytöstä. Kyky itsemyötätuntoon enemmin lisää kuin vähentää motivaatiota. Siihen sisältyvä huolenpito luo hyvät mahdollisuudet kasvuun ja muutokseen. Jos esimerkiksi koululainen epäonnistuu kokeessa ja häntä harmittaa, haukkuminen laiskaksi, epäonnistujaksi, surkimukseksi ei ole avuksi. Lyhyellä tähtäimellä lapsi saattaa yrittää hetken kovemmin, mutta pidemmällä tähtäimellä lannistua, masentua ja menettää uskon itseensä.  Sama pätee itseemme. Kun olemme itsellemme ystävällisiä, on turvallista nähdä erheemme ja puutteemme, ja tehdä tarvittavia muutoksia. Muutokset ovat todennäköisemmin pysyviä, koska ne nousevat välittämisestä ja rakkaudesta eivätkä pelosta.

Itsetunnon tavoittelua

Itsetunto viittaa arvioon siitä kuinka paljon pidämme itsestämme, omanarvontuntoomme. Alhaisesta itsetunnosta seuraa ongelmia kuten masennusta tai motivaation puutetta, mutta myös hyvän itsetunnon tavoittelu voi tuottaa pulmia. Itsetunnon tavoittelu perustuu länsimaisissa kulttuureissa usein sosiaaliseen vertailuun ja pyrkimykseen erottua eduksemme muista. Keskinkertaisuus ei riitä. Tutkimusten mukaan itsetunnon tavoittelusta voikin seurata narsistista ja itsekeskeistä käyttäytymistä, muiden väheksyntää sekä taipumusta sivuuttaa tai piilottaa epämiellyttävät asiat itsessämme tai toiminnassamme. Itsetunto on lisäksi usein myös epävakaata, koska se on sidoksissa viimeisimpään onnistumiseemme tai epäonnistumiseemme.  On tärkeä tuntea olevansa riittävä. Itsemyötätunto tarjoaa tähän toisen tien ilman itsetunnon tavoitteluun liittyviä vaaroja. Se ei perustu vertailuun ja arviointiin vaan yleiseen ihmisyyteen. Kaikki ihmiset ansaitsevat myötätuntoa ja ymmärrystä. Voit tuntea itsesi hyväksi tuntematta olevasi parempi kuin muut. Itsemyötätunto on myös aina käytettävissä sillä se ei ole sidoksissa ulkoisiin olosuhteisiin. Sitä voi käyttää juuri silloin kuin eniten tarvitsee – kärsimyksen hetkinä.

Lisää tietoa löydät täältä:
Tutkittua
Kirjallisuus

Tutustu äänitteisiin:
Mindfulness
Itsemyötätunto

Seuraa Itsemyötätunnon taitoa myös täällä:
Facebook
Instagram

©Mari Rauhala 2015

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s